Heippa rallaa teille täältä pakkasen puremasta Pohjois-Karjalasta.
Mittari näyttää -13 ja lunta on vielä maassa ihan kivasti.
Vuosi on alkanut aika tohinalla
ja ollaan jo menossa hyvää vaihtia kohti kevättä, sillä aurinkokin on näyttäytynyt useampana päivänä.
Se jos mikä on positiivista
ja tuo virtaa eritavalla kehoon.
Edellisen kerran kerroin kuulumisten lomassa siitä että joulu menee
kahden kodin välissä ja
niin se kyllä meni muuttaessa.
Kaksi päivää ennen avainten luovutusta saatiin viimeisetkin tavarat uuteen osoitteeseen (vuodenvaihteessa) ja päästiin rakentamaan uutta alkua. Minun ja kaksoissiskoni tuleva koti valmistuu seinäntakana vissiin ihan hyvää vauhtia ja hyvässä lykyssä pääsemme muuttamaan
sinne jo keväällä ja näin ollen kesä saadaan vain nauttia uudesta kodista kaikilla aisteilla koko sakilla.
On ollut myös terveydellisiä haasteita perheessä sillä äiti odottaa pääsyä selkäleikkaukseen ja isällä on kuvattu sydäntä oikein urakalla. Itsellä alkaa infuusiohoito reumaan tämän kuun lopussa. Kävin ystävänpäivänä keuhkokuvissa sekä selänmagneetissa ja nyt odottelen niidenkin tuloksia. Reumahoitoon olevat piikit nostavat kaikkia arvoja ja tuovat huonoa oloa, kun taas pillerihoito ei toimi ollenkaan.
Olen joutunut turvautumaan kortisoonilääkkeisiin jo kuukausien ajan ja kyynersauvojen apuun. Pahimpana päivänä jopa petipotilaaksi kun nivelet ovat niin tulehtuneet ja aivan kuin tulessa. Lääkäri määräsi saikkua näin alkuun elokuun loppuun ja sitten katsotaan mitä tehdään.
Nyt on haettu sen turvin kelalta sairauspäivärahaa ja työttömyysarkistossakin on painotus että kykenemätön työhön juuri nyt. Ei siis edes työnhakuvelvoitetta juuri nyt.
Jospa tästä biologisesta olisi jotain apua ja pääsisi palaamaan työmarkkinoille. Onko jollakin kokemuksia?
On myös iloisia asioita tapahtunut sillä tutuille syntyy pienokaisia ja sain sen nettikoulutuksen yrittäjyydestä suoritettua muuton ja joulun alla.
Hyvä minä 🙂
Olisi ihanaa perustaa oma yritys vaikka toiminimellä mutta en tiedä uskaltaako sitä alkaa "käsityöyrittäjäksi" sillä vaikka tiedän että on kysyntää juuri valmistamilla tuotteilla mutta mietityttää se silti ja ei ainakaan koti porukoilta siihen kannustusta heru.
Olemme viettäneet kehitysvammaisen pikkusiskon syntymäpäiviä täällä meillä uudessa osoitteessa ja olen onnellinen siitä että vaikka sukulaisia eivät ne kemut kiinnostaneet niin edes perhe tutut kävivät juhlistamassa aikuista sankaria. Siis joskus mietin että miten sukulaiset voivat olla niin hölmöjä että eivät tajua miten kehitysvamma vaikuttaa ihmiseen ja siihen että he ovat kuin lapsia vaikka olisivat minkäikäisiä tahansa. Vaikka jotkut syntymäpäivät eivät olisi tärkeitä juuri itselle niin sille toiselle ne voi olla tosi tärkeitä. Minä ja kaksoissiskoni ostettiin lahjaksi elokuvaliput ja käytiin tämän oman erityisen kanssa elokuvissa katsomassa Karhuherra Paddingtoni.
Oli todella kiva hetki yhdessä ja se unohtui että ei sukulaisia toisen syntymäpäivät kiinnostaneet pätkääkään.
Mutta näihin tunnelmiin
lopettelemme tällä kertaa.
Hyvää alkanutta tätä vuotta kaikille ja palaillaan kuulumisiin toisella kertaa.
- Satsuma -
Kommentit
Lähetä kommentti