Eilen pyhäkoulussa pohdimme millaista on antaa omasta
ja miltä se tuntuu.
Paneuduimme sen tunteen äärelle kun joskus tuntuu että ei ole tarpeeksi taitoa
tai keinoja auttaa toista ihmistä.
Kertomuksen avulla opimme että olennaista ei ole auttamisen määrä tai taidokkuus vaan tärkeintä on toimia toisten ja yhteiseksi huväksi.
Mietimme myös sitä että onko nolla parillenen vai pariton luku? Mitä mieltä sinä olet?
Kirjasimme ylös lasten ajatuksia ilmaisista jutuista, joilla auttaa
tai ilahduttaa toisia ihmisiä.
Lasten toiveesta
teimme työparin kanssa pääsiäiskalenterin
ja eilen avautui sen
ensimmäinen luukku.
Luukusta paljastui
yhteinen tehtävä.
"Joskus vanhasta tai rikki menneestä saa luotua aivan uutta. Parittomasta sukasta voi tehdä vaikkapa pääsiäispupun."
Pupuista tuli todella veikeitä
ja syötävän söpöjä.
Lopuksi teimme pääsiäiseen liittyviä kynähommia.
Rukous
Laulu
Kiitosmielin 111
-laulutuuli kirjasta
Kommentit
Lähetä kommentti