Eilen pyhäkoulussa mietimme sitä miten tärkeitä ystävät ovat meille
ja miten tärkeää on osata myös itse päättää omista asioista.
Luuk.17:11-19
kertoi Raamatussa Jeesuksen matkasta Galileasta Jerusalemiin.
Puhuimme miehistä jotka tulivat matkalla vastaan ja
miten oma tahtoisesti yksi tuli lopuksi kiittämään Jeesusta
Siitä että hän parani.
Tämä mies oli ainut joka palasi kiittämään Jeesusta
ja siksi pohdimmekin lasten kanssa oliko se heidän mielestään väärin?
Lasten suusta:
"Kaunista kun se tuli ja polvistui."
"Tuli varmaan niin hyvä olo."
"Tämä yksi halusi tulla kiittämään ja päättää asioistaan yksin."
Puuhana teimme ystävyyskoruja ihanista karkkiväri helmistä
joista kokosimme lopuksi rukous.
Askartelimme myös lasten kanssa pupukortteja
niistä lapset saivat viedä kotiin yhdet.
Loput vietiin seurakuntatalon aulaan toistenkin saataviksi.
Kukin ryhmäläinen sanoo vuorollaan omasta korusta värin joka liitetään rukoukseen.
Rukous
Anna, helmenväri helmi,
kiitos Jumalalle,
että olet olemassa.
Siunatkoon Jumala ystävyytemme.
Laulu
Tuuli LV41
Kommentit
Lähetä kommentti