Tervehdys kaikille.
Eilen meillä oli pikkuisen erilainen pyhäkoulu ilta,
sillä vietimme kaksi kokonaista tuntia kotikirkossamme.
Tutustuimme pikkuisen kirkon historiaan ja puuhailimme kaikkea kivaa yhdessä.
Niistä lisää seuraavaksi:
Pyhäkoulu aloitettiin leikillä jonka nimi on kotikirkkomuistoja.
Leikissä mennään ensin piiriin ja ohjaaja kysyy muutamia kysymyksiä ja näyttää jonkin liikkeen.
Esim: Oletko käynyt kirkossa?
Ja jos olet käynyt kirkossa,
niin tee sama liike kuin kysyjäkin tekee.
ALOITETAAN
(Tässä muutama vinkki)
😇Kuka on sytyttänyt kynttilän kirkossa?
(Laitetaan kämmenet yhteen pään yläpuolelle kynttilänliekiksi)
😇Kuka on käynyt saarnastuolissa?
( Laitetaan kädet yhteen ja käännetään kämmenet kirjaksi)
😇Kuka on polvistunut alttarille?
( Mennään kyykkyyn ja noustaan ylös)
😇Kuka on kuullut urkujen soittoa?
( Soitetaan ilmassa koskettimia)
😇Kuka on taputtanut kirkossa?
( Taputetaan)
😇Kuka on juossut tai loikkinut kirkon käytävällä?
( Hypitään tasajalkaa)
😇Kuka on istunut kirkonpenkissä?
( Istutaan alas)
Tämän leikin jälkeen ilta jatkuikin kirkkoseikkailun merkeissä.
Päkän ystävä Pulmu
oli käynyt piilottelemassa erilaisia kirkon historiaan liittyviä lappuja ympäri kirkkoa
ja meidän tehtävänä oli kerätä kaikki laput talteen.
Lappujen lopussa oli myös vihje sinne, missä voisi olla seuraava lappunen.
Näin meille tuli tutuksi mm. alttarikaari, urut ja saarnastuoli.
Pulmu jätti myös meille pienen lahjapaketin alttarikaaren taakse
ja sen mukana oli pieni kirje.
Kirjeessä kerrottiin että olemme onnistuneet erinomaisesti kirkkoseikkailussa
ja olemme ansainneet pienet palkinnot, mutta vielä oli edessä yksi tehtävä.
Tehtävän anto meni näin:
"Menkää pöytien äärelle
ja värittäkää kotikirkkonne kuva.
Sen jälkeen voitte palata lahjalaatikon pariin."
Niinpä väritimme kirkko kuvan ja palasimme laatikolle.
Kolistelimme ja kokeilimme laatikon luukun alta
arvaillen mitä siellä mahtoi olla?
Tutkimme ja hutkimme kunnes eräs lapsosista uskalsi avata laatikon kannen.
Laatikosta löytyi jokaiselle mukana olijalle pieni pussukka
ja sen pussukan sisällä oli pieni vaalea kivi,
sekä Pulmun kirjeen jatko-osa
jossa se kertoi kiven olevan Jumalan johdatuksen ja siunauksen kivi.
Kivi siunaa ja johdattaa meitä yhdessä Jumalan kanssa.
Sitä voi käyttää silloin kun tuntuu siltä että ei halua olla yksin ilojen ja surujen kanssa.
Jumala kuulee meitä ja on meidän kanssa kaikkialla.
Lopuksi jokainen meistä otti sen oman kiven käteen ja kävimme rukoukseen:
Olet lähelläni,
kun nyt rukoilen.
Auta, että tunnen läsnäolon sen.
Anna hiljaisuutta,
auta kuulemaan
minkä viestin annat
iltaan alkavaan.
Laulu: Jumalan kämmenellä LV 133
Laulun voit kuunnellä täältä: https://youtu.be/RJ1RXx3EMNk
Kommentit
Lähetä kommentti