Joulukuun 5. luukku


                                             Kaikkien aikojen joulunäytös

Ulkona tuprutti lunta, mutta sirkusteltassa oli kotoisan lämmintä.
Koko henkilökunta pelleistä akrobaatteihin ja leijonista norsuihin oli ahtautunut sinne kuulemaan, mitä tirehtöörillä oli sanottavanaan.

"Kuten tiedätte, jouluun on enää muutama viikko", hän aloitti. "Meidän täytyy valmistella upea joulunäytös, jossa kaikki ohjelmanumerot ovat upouusia. Kehotankin teitä miettimään, miten voisitte esittää taitojanne mahdollisimman jouluisella tavalla."

Kun tilaisuus päättyi, puheensorina täytti teltan.
"Me voisimme stepata ja jongleerata joulumusiikin tahtiin!" Pellet intoilivat.
"Me taas pukeudumme vihreisiin vaatteisiin ja muodostamme joulukuusen muotoisen pyramidin!" Akrobaatit keksivät.

Leijonat alkoivat heti karjahdella joululauluja moniäänisesti ja hevoset kiinnittelivät koristetöyhtöihinsä kulkusia. Kaikki muut saivat heti mitä parhaimpia ajatuksia, mutta sirkuksen tähti, lentävä norsu nimeltä Dumbo, oli aivan neuvoton. Se ei osannut joululauluja, eikä sen tehnyt mieli stepata, sillä se olisi vain kompastunut isoihin korviinsa.

"Mitä jos toisimme lavalle lunta ja rakentaisimme luminorsun?" Dumbon paras ystävä Timotei-hiiri ehdotti.

Dumbo kuitenkin pudisteli päätään. Lumi oli kylmää ja se oli varma, että katsomossa istuvat lapset osaisivat rakentaa itsekkin luminorsuja. Tempun täytyisi olla aivan jotain erityistä.

"Hei, nyt minä keksin!" Timotei huudahti yhtäkkiä. "Olet kai kuullut, miten joulupukki matkustaa?"
Dumbo pyöritti päätään.
"Hän istuu reessä, jota porot vetävät!" Timotei selitti. "Mutta meidän tempussamme rekeä vetääkin lentävä norsu!"

Dumbo levitti innoissaan korvansa ja kuunteli tarkasti, mitä Timoteillä oli sanottavana.
"Puemme sinulle heinot valjaat ja rakennamme minulle suuren reen", Timotei kertoi. "Minä pukeudun joulupukiksi ja istuudun rekeen, jonka täytämme mahtavilla joululahjoilla. Sitten kierrämme katsomon ja heitän jokaiselle lapselle oman lahjan. Nerokasta vai mitä?"

Dumbo nyökytteli. Oli onni, että sen ystävä oli niin nokkela. Sirkusesitys päättyisi upeaan yllätykseen, joka saisi lapset riemastumaan, eikä hienompaa esitystä olisi sirkuksessa koskaan nähtykkään!

Kommentit