Jouluyllätys Kukalle
Joulukuinen aamu alkoi vähitellen valjeta, mutta metsän siimeksessä oli yhä hämärää. Pieni kauriinvasa Bambi käyskenteli puiden katveessa emonsa rinnalla ja huokaili syvään.
"Mikä sinulla on hätänä, lapsukaiseni? Kaurisemo kysyi.
"Minulla on ikävä kesää", Bambi kertoi. "Haluaisin kirmata kukkaniityllä perhosten kanssa enkä samota täällä pimeässä ja kylmässä metsässä ruokaa etsimässä."
Emokauris nyökytteli päätään. "Talvella metsä on karu, mutta jokainen vuodenaika koittaa ajallaan ja kaikissa niissä on omat hyvät puolensa."
"Paitsi talvessa!" Bambi sanoi uhmakkaasti.
Silloin läheisen kiven takaa nousi esiin kaksi harmaata korvaa ja pian näkyville tupsahti kokonainen pupu, Rumpali.
"Mitä minä kuulinkaan?" se ihmetteli.
"Etkö sinä pidä talvesta?"
"En", sanoi Bambi. "Minulla on sitä paitsi ikävä Kukkaa, joka on talviunilla."
Rumpali näytti mietteliäältä. "Minä pidän talvesta, mutta minullakin on kyllä ikävä sitä hassua haisunäätää. Onpa harmi, ettei Kukka voi iloita kanssamme talvesta tai edes joulusta."
"Joulusta?" Bambi kysyi. "Mikä se sellainen on?"
"Jouluna metsässä vallitsee ihana rauha." Rumpali kertoi innoissaan.
"Kokoonnumme kaikki yhteen viettämään vuoden lämminhenkistä juhlaa."
"Niinkö?" Bambi sanoi ja kuulosti jo innostuneemmalta. Mutta sitten se muisti, ettei Kukka olisi mukana ja harmistui. "En minä voi olla onnellinen jos Kukka-paralta jää koko joulu väliin."
Rumpali rapsutti päätään ja mietti ankarasti. "Hei, nyt minä keksin!" se lopulta huudahti ja viittilöi Bambin mukaansa Kukan pesäkololle. "Koristellaan haisunäädän kodin ulkopuoli niin jouluiseksi kuin osaamme. Kun Kukka keväällä herää, se yllättyy iloisesti ja voi viettää joulua silloin!"
"Onpa mukava ajatus" Bambi sanoi iloisena.
"Yllätykset ovat parhaita!"
Yhdessä tuumin ystävykset keräsivät havunoksia, käpyjä, kivijä, jäätyneitä marjoja ja keltaisia ruohonkorsia ja asettelivat ne kauniisti Kukan pesää koristamaan. Kun työ oli tehty, ne ihastelivat hetken aikaansaannostaan.
"Kukka ilahtuu varmasti." Bambi sanoi. "Senhän rakastaa kaikkea kaunista-kuten joulua!"
Rumpali oli sama mieltä, mutta se oli saanut jo uuden idean. "Nenänpäälleni putosi juuri lumihiutale ja niitä leijailee taivaalta lisää. Mitä jos kilpailisimme, kumpi saa kiinni enemmän lumihiutaleita?"
"Minä tietysti!" Bambi hihkui ja lähti riemuissaan loikkimaan lumihiutaleiden perään.
Kauempaa kaurisemo katseli ystävysten leikkiä hyvillä mielin. Näytti siltä, että Bambi oli alkanut sittenkin pitää talvesta.
Kommentit
Lähetä kommentti