Herkkuja Pumballe
Savannin kuiva hiekka pöllysi, kuin leijonanpentu nimeltä Simba kaivoi tarmokkaasti syvää kuoppaa.
"Oletko ihan varma, että täältä löytyy matoja?" Se kysyi vieressä seisovalta mangustiystävältään Timolta.
"Olen, olen", Timon sanoi. "Jatka vain kaivamista, niin pullea herkkumato ryömii sinua vastaan ennen kuin huomaatkaan."
Pulleat madot eivät varsinaisesti olleet Simban herkkua, mutta se jatkoi kaivamista, sillä mato olisi lahja heidän ystävälleen, villisika Pumballe. Pumba oli höpöttänyt koko syksyn joulusta. Muuttolinnut olivat kertoneet sille tarinoita, joita ne olivat kuulleet pohjoisilla seuduilla ja Pumbasta joulu kuulosti mukavalta juhlalta. Porsas oli perin perso lahjoille, joten se haaveili päivittäin jouluullätyksistä, joka odottaisi sitä jouluaattona joulupalmun juurella. Simba ja Timon eivät olleet vakuuttuneita, että joulupukki piipahtaisi helteisellä savannilla, joten ne olivat päättäneet järjestää Pumballe lahjan omasta takaa. Kaikenlaiset ötökät olivat Pumban mieleen, joten ystävykset halusivat lahjoittaa Pumballe säkillisen sen lempiherkkuja. Ötököitä löytyi, mutta Pumba-porsaan harhauttaminen oli osoittautunut hankalaksi. Tällä kertaa Timon ja Simba olivat luikkineet omille teilleen Pumban nukahdettua palmun alle.
"Hei, nyt löysin madon!" Simba hihkaisi ja tarttui violetinkirjavaan lieroon. Leijonanpentu tiputti löydöksen Timonin ötökkäpussiin, joka pullotti jo lupaavasti.
"Hups!" Timon huudahtaa yhtäkkiä. "Pumba-vaara!" Villlisika oli mitä ilmeisemmin herännyt ja lähtenyt etsimään ystäviään. Timon piilotti äkkiä ötökkäsäkin selkänsä taakse.
"Siellähän te olette!" Pumba kiljaisi ja juoksi sorkat tömisten ystäviensä luokse. "Miksi te jätitte minut yksin?", se kysyi korvat surullisena lörpöttäen.
"Öh, tuota...." Simba takerteli.
"Meillä oli vähän omia juttuja", Timon selitti.
"Vai omija juttuja?" Pumba sanoi loukkaantuneesti. "Minä tästä sitten häippäsenkin. Hei! Hei!"
Simba ja Timon vaihtoivat hätääntyneenä katseen, kun niiden ystävä lähti laahustamaan tiehensä.
"Odota, Pumba!" Simba huusi. "Me valmistelimme sinulle joululahjaa, mutta sen piti olla yllätys..."
"Jouluyllätys?" Pumba kummasteli innoissaan ja heilutti saparoaan. "Saanko sen heti? Saanko, saanko, saanko!?"
"Hyvä on", Timon sanoi, veti ötökkäsäkin selkänsä takaa ja ojensi sen Pumballe.
Villisika työnsi kärsänsä heti pussiin ja huokaili onnesta. "Vihreitä karvakoipikuoriaisia, kolmikelmumönkiöitä ja violettejä röhmymatoja! Kaikki minun rakkaimmat herkkuni! Mistä te tiesitte, mitä toivoin joululahjaksi?"
Timon levitti kätensä ja kohautti olkiaan. Simba hymyili. Joulu oli tullut yli viikkoa liian aikaisin, mutta ainakin niiden ystävä oli onnensa kukkuloilla!
Kommentit
Lähetä kommentti